Parempi myöhään kuin ei milloinkaan

Unohdin toissaviikonloppuna laturini johku, joten en jaksanut alkaa tänne kirjoittelemaan tunnelmia perinteisistä Haaviston kyläjuhlista, joita vietettiin täällä peräkylässä peltojen ja metsien keskellä. Nyt uuden vaaleanpunaisen(!!) USB-piuhan onnellisena omistajana pääsen vihoin liittämään tähän pari kuvaa.

Haavistolla oli esiintymässä Uniikki ja Frederik. Pääsin sisään lastenlipulla viattomasti hymyillen :D Kaljatelttaanhan tämäkin sisääntulo johti heti Uniikin kuuntelun jälkeen. Frederik fiilisteltiin kaljateltasta, vaikka esiintyjä ei oikein kolahda minuun :D. Pääasiahan oli se, että meillä oli hauskaa. Innostuin myös tanssimaan ja laulamaan mukana Ei tippa tapa -biisin tahdissa.

 Puhelinlaatu :/

Käteistä ei tullut varattua hirveästi mukaan, joten välillä piti käydä touhupussilla parkkiksella pitämässä nestehukkaa loitossa. Frederikin jälkeen lähdin jatkoille paikalliseen sukulaisten mukana samalla taksikyydillä. Poistuin viimeisenä kavereideni kanssa baarista ja nukkumaan eksyttiin vasta viiden jälkeen aamulla.

Seuraavana päivänä menin onneksi vasta viiteen iltapäivällä töihin, tosin ei se sitä väsymystä yhtään helpottanut.

Viime viikolla en tehnyt oikeastaan mitään, kunhan lahnailin kotona ja kävin töissä. Eipä ollut edes hirveästi jaksamista tehdä mitään, mieli oli ihan hukassa :/
Tänään oli sitten onneksi palkkapäivä ja suuntasinkin Kouvolan Veturiin Jennan ja Karon kanssa shoppailemaan. Voisin koittaa kuvailla parit ostokset, joita tuli hankittua.

Ei oo reiluutta jaette reilusti täs maailmas

Mieli maassa, kyynel silmäs

Miks just sä lähit, millä syillä

Nyt muistoille hyville ei voi ku hymyillä 

:'/