MITÄ!

MITÄ MINUN BANNERILLENI ON KÄYNYT? :O

Mun pää räjähtää...

Huoh, tylsistyttää, kun en ehdi tänne kirjoittaa kovin usein, kun asun nyt muualla ilman konetta viikot ja viikonloppuisin niin paljon tekemistä, ettei aikaa ole. Nytkin pitäisi olla pakkaamassa tavaroita, kun vajaan tunnin päästä taas lähtö...

Mutta tänään mulla alkoi vihdoinkin ratsastustunnit (ne alkoi kyllä jo viime viikolla, mutten päässyt). Sain mennä Ponilla ja pääsin testaamaan uudet ridapöksyt ja saappanvarret. Oli kyllä hyvät! Ja Poni oli ihana :) Tänään tuntui, että sain sen menemään paremmin kuin muulloin sillä ratsastettuani ja tunnin jälkeen oli aivan mahtava olo. Siinä tunnin jälkeen hoidin Ponskin ja vein laitumelle viettelemään päivää.

Mutta katsotaan ensiviikonloppuna, jos aikaa jää, kun on serkkuni häät ja ravitalkoolaisten saunailta.

Vihdoin valimis!

Sainpas sen bannerin tehtyä! Minulla oli monia ideoita, mutta ne jäivät yleensä siihen ajattelu-tasolle. Päätin ryhtyä sitä sitten väsäämään ja tein paperille eri tekstejä ja valitsin parhaimman. Väsäsin oman "studion", valkoiset taustakankaant ja kivoimmat rekvisiitat ja räppäilin pari kuvaa esineet eri asennoissa. Tuli sitten muitakin kuvia räpsittyä kun oikein innostuin.

Olen rakentanut omaan kirjahyllyyn "muisto-kokoelman". Kuvasta puuttuu vielä kolmannes, kun ei kuvaan mahtunut. Muita kuvia lisäsin päivemmällä.

Muuttoa, muuttoa, muuttoa, ratsastuskamoja!

Tänään on aiheesta poiketen tälläinen kuva-aiheinen postaus, kun aika on kortilla muuton takia ja myös sen takia, että joudun vahtimaan melkein 3-vuotiasta pikkuveljeäni päivät.

Nämä kuvat kesän ratsastuskurssilta

Muuttotarpeita ja listaa mitä tarvisi vielä ostaa.... Noita vaatteita lähtee mukaan paljon, mutta silti tuntuu että niitä jää paljon =)

Ja sitten uusimmat ostokset, saappanvarret Hööksiltä, farkkuratsarit Horzelta sekä nuo kannukset remmeineen ja suojuksineen Horzelta. Kengät 4-5-vuotta vanhat, mutta käytän niitä silti.

Ah, mä niin rakastan noita housuja!

Uskon mihin uskon

Minulle on helppo syöttää kaiken näköistä settiä, jos se menee vielä todentuntuisten rajojen sisäpuolella. Toisin huomaan heti, jos ihmisellä on vähänkin pilke silmässä, tai hän puhuu eri tavalla kuin yleensä, jolloin osaan päätellä, että minua huijataan.  Ja minua kusetetaan melko usein, tyhmä kun olen :D Helpointa minulle on huijata, kun on pimeää ja alkaa pelotella. Ja se on perseestä. Olen melkein aina kuset housussa jonkun kainalossa huutamassa äitii (no okei, nyt ehkä vähän liioittelin, mutta kuitenkin). Itse olen erittäin huono uskottelemaan kavereilleni jotain hauskaa läppää, kun alan nauramaan jo ennen sitä läpän kertomista ihan liikaa.

Minulle on uskoteltu kerran kunnolla toisen kaverini sanomisia minusta niin paljon ja juuri oikealla äänensävyllä, että olen saanut sillä pilattua kerran välit kaveriini. Luojan lykky sain asiat korjattua. Hyvätahtoisella nenästä vetämisellä ja paskan jauhamisessa on selvä ero. Jos on niin kova vimma saada pilattua toisen elämä, saadakseen itselleen hyvän aseman, voisin lämpimästi suositella hoitoon menemistä. Meinaan silloin on päässä vikaa ja paljon. Onneksi havahduin ja tajusin, mitä minulle ollaan tekemässä ja osasin korjata asiat oikein päin!

Mutta mikäpä siinä
Ei millään mitään väliä enää
Ei tässä mitään menestystarinaa
olla tekemässäkään
Niin että mikäpä tässä
mieli umpiroudassa, syväjäässä
Eihän tässä menestystarinaa
ollakaan tekemässä

Toiset ihmiset osaavat heitää läppää ja kiusoitella hyväntahtoisesti, eikä siitä voi vetää hernuja nenään vaan nauraa. Minulla on yksi sellainen kaveri, joka on koko ajan äänessä vääntämässä kaikennäköistä läppää kaikesta. Niihin ei voi kuin nauraa maha kippurassa ja manata, kun alat hokea itse samoja sanoja toisille.

One Moment

Äh, tämä aihe on kauhean vaikea kirjoittaa, kun jokaisesta aatteesta tuli niin lyhyt...Olen tässä koittanut pari tuntia keksiä mistä hetkestä kertoisin, mutta kun ei ole tullut ajatuksia mieleen ei niin millään. Hah! Nyt keksin!

Se hetki, kun kuuntelen musiikkia ja niin monta muistoa ja tunnetiloja tulee esille yhdestä kappaleesta. Niistä sanoista, jotka riipaisevat sydäntä, siitä tahdista, jolloin haluaisi mennä tanssimaan ja tanssia vain, niistä monenmoisista kertosäkeistä, joita on tullut laulettua vaikka missä.
Erittäin monista kappaleista on tullut sellainen, joista tulee jokin tapahtuma mieleen. On soitettu musaa täysillä ja laulettu yhdessä. On naurettu biisin sanoille vaikka kuinka monta kertaa. Näin helposti syntyy sellaisia kappaleita.

 

Tämä on sellainen biisi, josta tulee tämänvuoden juhannus mieleen, sillä kun nukuimme, soi Eppu Normaalin pari biisiä täysillä koko yö läpi. Oli mukava herätä aina siihen, kun kuului hyvin kertosäe.
Muita tälläsiä biisejä oli Heikki Kuulan Isi itkee -biisi sekä Palefacen Talonomistaja.

 Tästä kappaleesta tulee mieleen, kun olin pikkuserkkuni ja hänen poikaystävänsä kanssa mökillämme ja kuuntelimme autosta täysillä tätä biisiä, kun matkasimme lintsille ja etsimme tunnin parkkipaikkaa.

 Tästä biisistä tulee tunne, kun ajelin Maisan ja yhden kaverini kanssa traktorilla ja soitimme tätä subbareista niin kovaa kuin pystyi. Oli kyllä hauska extempore-reissu silloin.

Kuuntelen hyvin paljon musiikkia ihan laidasta laitaan. Joskus saatan kuunnella jotakin kappaletta vain sen takia, että se saa minut hymyilemään kauniilla sanoillaan. Pidän biiseistä, jotka saavat jonkin tietyn tunnetilan tulemaan helposti esille.

Sä kerran löysit myös sen
Tuon puolen vuosisadan rakkauden
Sun oli helppo olla onnellinen,
Olla onnellinen

Ystävä on ihminen, johon ei tarvitse yrittää tehdä vaikutusta

Ystävyys on sellainen asianlaita,
että se kulkee meriä ja maita,
tulipa eteen risu tai aita,
ei siinäkään niskoja taita

Tämän päivän aihe on paras ystäväni. Minulla on monenmoista hyvää ystävää ja pari niistä on erilaisen lähemmin sydäntäni, joille voin kertoa kaiken. Toisen olen tuntenut n. 4-vuotiaasta eteenpäin, toisen tapasin n. 5-vuotiaana, kunnes tiemme yhdistyivät ylä-asteella samalla luokalla.

Maisa on naapurini, jonka olen tuntenut pienestä asti, kun hän muutti sinne. Vaikka kävimme eri koulua, leikimme, kävimme tallilla ja teimme kaikenlaista vapaa-ajalla toistemme kanssa. Ala-asteen viimeisellä luokalla sitten olimme samalla luokalla ihan ylä-asteen viimeiseen luokkaan asti. Tällä välillä on tapahtunut niin paljon kaikkea kivaa, ja paljon enemmän. Siihen vaikuttaakin ehkä se, että olimme samalla luokalla. Etenkin yhdeksännellä luokalla välimme parantui ja läheni todella merkittävästi. Vietimme aikaamme kaikkialle yhdessä kera pari tai yksi ihmistä mukana. Nekin muistot kuuluvat parhaimmistooni, sillä naurua ei koskaan niiltä reissuilta puuttunut. Nykyään näemme toisiamme melkein joka päivä, ellei jompikumpi ole jossain hornan perseessä, kuten Maisa nyt Halsualla :D (sori Maisa, oli pakko kirjottaa tolleen =) )

Toinen rakas ystäväni on Susanna. Hänet opintuntemaan vasta 7-luokalla, sillä päädyimme samalle luokalle. 7-luokan keväällä aloimme viettää aikaa toistemme kanssa ja kasilla meistä tulikin parhaat kaverukset. Hänen kanssaan olen kokenut niin paljon iki-muistoisia muistoja, joita en varmana vaihtaisi pois. Olemme tehneet kaikkea maan ja taivaan väliltä yhdessä, sillä molempien on pakko saada kokeilla kaikkea. Niin tyhmääkin kuin viksujakin juttuja on tullut tehtyä, mutta hauskaa on aina ollut!  Ysi-luokan keväällä välimme meni toisin kokonaan poikki, mutta päätin, että asia on pakko puhua selväksi, niin selvitimme riitamme ennen kesälomaa ja nyt olemme ystävyksiä taas (onneksi). Se on ollut elämäni viksuimpia päätöksiä. Tästäkin kesästä on tullut ikimuistoinen yhdessä! Niin monia ikimuistoisia iltoja, öitä, aamuja ja päiviä...

Susku on luotettava ja ihana ystävä.