perjantai 15. heinäkuuta 2011

Mistä äidit oppivat kaikki ne asiat joista he varoittivat tyttäriään?

Eli tämänpäiväisen aihe olisi vanhemmat, hmm, mielenkiintoinen aihe, aika vaikea, mutta yritetään.

Vanhempani ovat olleet yhdessä 21-vuotta, aika kauan mielestäni. Äitini täyttää tänä vuonna 41 vuotta ja isäni on nyt 47-vuotias. Äiti sai minut, kun hän oli 25, mutta täytti vuoden lopussa 26.

Jos nyt kertoisin ensin äiskästä jotain. Eli hän on siis 40 vuotta, vaikkei monen mielestä sen ikäisetä näytä. Hänellä on hyvä huumorin taju ja ei ole mitenkään vanhanaikainen. Äitini pukeutuu ihan normaaleihin vaatteisiin, jotka eivät hirveämmin erotu joukosta. Luonteeltaan hän on ystävällinen ja avoin. Johtunet pitkälti varmaan siitä, että hän on työskennellyt kaupan alalla melkein koko ikänsä. Tälläkin hetkellä hän on töissä Abc:lla.
Äiti harrasti nuorena ratsastusta, ja niin hän harrasti kanssani myös niin pitkälle, kunnes sai nuorimman sisarukseni, joka on nyt pikkaisen vajaa 3 vuotta. Äiti harrastaisi kyllä ratsastusta, mutta aika hänellä ei oikein riitä. Mutta äiti on ihana, kun hän ymmärtää ja antaa minun elää niin kuin nuori :)

Iskäni on nyt 47-vuotias. Ulkonäkö hyvin paljon tälläinen: Kalju ja aika karski. Iskä on ammatiltaan yrittäjä ja hänellä on oma firma. Iskä rakentaa kattoja ja sen sellaista. Hän on myös valmentaja. Ei kuitenkaan minkään ratsastus-lajin. Kunpa olisikin! Olisin varmaan kolmannessa taivaassa! Mutta jos ihan maan pinanlle palattaisiin. Isäni ei harrasta oikeastaan mitään, välillä saattaa jousella ammuskella. Ainakin hän haaveilee matkustelusta asuntoautolla. Yhdessä vaiheessa vene olisi ollut kiva. Kai se ois vielki, mutta iskällä on samanlainen tapa kuin minulla, haaveilla kaikennäköisestä.

Yhteenveto vanhemmistani: Ihania, ymmärtäväisiä ja parhaita!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti