perjantai 22. kesäkuuta 2012

Tunteiluu


Kuuntelen tätä kerta toisensa jälkeen, sillä tästä tulee itselle niin hyvä fiilis!
Tästä voikin päätellä, kun musiikkia kuuntelen tietokoneeltä, että kotona himmailen juhannuksen. Jotenkin hassua olla 'vain' kotona, mutta ihan suoraan sanottuna en kaipaa mitään erikoista tältä juhannukselta. Olemme jo grillanneet perheen kanssa ja se riittää minulle. Aurinkoakin otin. Jotenkin vain tuntuu siltä, että olen muuttunut kauheasti tämän vajaan vuoden aikana. Olen alkanut ajatella oikeasti myös itseäni ja omia fiiliksiä. Ennen oli tärkeää, että asia sopi muille, mutta nykyisin ajattelen, että asian pitää sopia myös minulle.

Koko ajan haluaisin lähteä johonkin, niin kauhea vimma päästä pois. Onkohan minusta tullut joku ihme höperö? Kauhean vaikea se on lähtä persaukisena. Ja töissäkin olen heinäkuun loppuun, vuorotyötä 3-5 päivää viikossa. Vau, mahdollisuuteni ovat toosi suuret.. Jotenkin vain tyydyn ajatukseen "kaikki ajallaan" sekä siihen, että minulla on parin vuoden päästä mahdollisuus siihen. Haluan jaksaa uskoa siihen, että voin toteuttaa itseäni lukiosta päästyäni. Kiitos seisoo siellä, kunhan sinne asti pääsen, ja aionkin päästä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti