En tiedä enää itsekkää missä menen, minne kuljen

 Eilen olin Suskulla yötä ja oli kiva ilta. Aluksi meidän piti lähteä vain syömään ja katsoa vähän leffoja, mutta sitten jäinkin yöksi. Katsottiin kaikkia kivoja amerikkalaisia komedioita, ne on ihan parhaita! Oltiin myös kuuden koiranpennun kanssa. Voi että ne osaa olla suloisia! Tuitui *-*
Joo, ehkä kuitenkin ryhdistäydyn. Olin tänään töissä ja minusta tuntui oikeasti etten saanut mitään aikaiseksi, kun olen vielä pienessä nuhassakin. Omasta mielestäni koomasin koko työajan ja sen jälkeenkin vielä, mutta kaikki vain kehui kuinka ahkera ja nopea olen, joten ehkä en valita. :')

Mitä siitä, jos en saa mitään
aikaiseksi, tänäänkään
kun kaiken aina huomiseen siirtää
ei tule tehdyksi virheitäkään

Sunnuntaina oli pikkusiskon rippijuhlat ja sain kuulla erittäin mukavia uutisia! Mummini asuu Kouvolassa isossa kämpässä ja hän on niin innoissaan, että pääsin Kouvolaan opiskelemaan. Siellä hän on kuulemma järjestänyt minulle huonetta ja odottaa innoissaan, että muuttaisin hänen seurakseen sinne. Aluksi suunnitelma oli, että asuisin hänen luonaan koeviikkoisin, mutta en millään viitsisi jättää häntä yksin sinne, kun on vielä niin innoissaan, että saisi ihanaa seuraa. Joten se on varmaan syksyllä muutto edessä.

Mitä siitä, mihin kaikki johtaa
sitä viisaat tulkitsee, jee jee
se mitä tunnen sinua kohtaan
se minulle vain merkitsee

Ei luoja mikä olo mulla oikeesti on! Mä en enää tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa vai olla vain ihan hiljaa. En tiedä kenestä välitän oikeasti, kenestä minä yritän pitää, vaikkei se välttämättä niin mene.Ketä minä yritän huijata? Itseänikö?

Mitä siitä, jos olen tehnyt väärin
etsiessäni oikeaa
Mitä siitä, jos minusta ei tullut
sinulle sitä prinsessaa
vapaita ovat vain lapset ja hullut
ja prinsessat joutuu linnaan


Minusta tuntuu, ettei sillä ole enää mitään väliä, mitä tunnen ketäkin kohtaan, minä olen vain minä. Ei luoja, olen hitto niin sekaisin, kun sain kuulla tänää semmoisen aika erikoisen jutun. Miksi oikeasti aina minä?


Mulle kuuluu hyvää, tai ei kuulu sittenkään
joskus tuntuu että jäädyn itseni sisään,
muuten kuuluu hyvää.

Ehkä pysyn sittenkin ihan vain hiljaa, jos pitäisi valita. Se ei vain tunnu kovin hyvältä tällä hetkellä. Kai se on vain pakko olla hiljaa ja pysyä siinä mihin on jätetty itkemään, vai?
Tällä hetkellä kuuntelen hirveästi Kaija Koon eri biisejä, sillä niiden sanat ovat erittäin kauniisti kirjoitettuja ja kappaleiden melodiat ovat jotenkin kauniita ja saa mielikuvituksen piirtämään tarinaa kappaleen ympärille. Helpottaa ainakin hitusen tätä olotilaa...


Se muuttuu hengestä aineeksi
sinun vereksi ja lihaksi
Näkymättömästä näkyväksi
se muuttuu sinuksi
Se on vuori - ilmaa,
jota on helppo hengittää
Se on salaisuus,
jonka lisäksesi vain yksin tietää