Jossain muualla, siellä missä ei ole tarkoitus olla.

Apua, miksi minä olen koneella, vaikka tarkoitus olisi lukea biologian kokeisiin, jotka on huomenna? Ja arvatenkin, en ole lukenut yhtään...

Kuviakin olisi mielettömästi, jos vain kuvaisin, mutta tämä postaus jäänee tähän ja tuohon kivaan avaimenperään, jonka ostin.

Sooo cute owl!

Oli aika muksa päivä tänään. Pääsimme jo kolmelta, kun musiikinopettajamme halusi päästää meidät lukemaan koeviikkoa varten kokeisiin ( muuten olisi ollut puoli neljään koulua). Koulusta menin kaverini kanssa etsimään hiusväriä Anttilaan ja viettämään vähän aikaa ennen kaverini napakoru-aikaa. Kävelimme molemmat hermostuksissamme hyllyjen välejä, sillä meitä jännitti ihan hirveästi. Okei, ei hirveästi, mutta vähän. Jopa minua jännitti kaverini puolesta, vaikka olen ottanut napakorun jo aikoja sitten.
Anttilasta päästyämme menimme Heaven&Hell :iin, jossa odottelimme vähän aikaa, ennen napakorun laittoa. En saanut pitää kaveriani kädestä kiinni, koska muuten olisimme vain nauraneet koko ajan, eikä saanut liikkua yhtään. Lopuksi katsoin seinällä olevan peilin kautta, kun lävistäjä pisti neulan kaverini navan läpi. Odotin koko ajan, että hän olisi sanonut jotain, mutta eipäs vaan sanonut! Nyt sitten meillä molemmilla killii hienot blingit navoissamme =)

Menimme vielä vähän shoppailemaan, kaverini osti tekokynnet, itse ostin tekoripset Seppälästä. Menimme etsimään vielä kenkiä H&m:stä, mutta kuinkas kävikään, sieltä tarttui molempien mukaan Hello Kitty aamutossut.. Emme vain voineet jättää niitä sinne hyllyyn....

Lopuksi kävin vielä Seppälässä, josta löysinkin ihanat saappaat talveksi.

Eilen kävin uimassa hallilla ennen, kun siskoni tuli omiin harjoituksiinsa urheiluhallille. Hän toi minulle Italian matkansa tuliaisen. Voi että rakastuin aivan täysin hänen antamiinsa pöllö-korviksiin! Ne ovat ihan ylisöpöt!

I miss you too much...

Monet päivät koitin unohtaa. 

Monet yöt itkin unissani perääsi.

Yritin aina uudelleen,

sorruin kuitenkin joka kerta kyyneliin.

En vain pystynyt siihen.

Sydämeni ei tahtonut unohtaa niin kauniita sanoja,

niin hyviä tekoja.

Halusin olla vahva ja päästä yli.

Kuitenkin tuntui, että menin silloin jyrkästi ali.

Mikä voima saisi minut kävelemään eteenpäin,

ilman kyyneliä, ilman kaipuuta?

Kipua, jota tunsin yritäessäni unohtaa.

Olin heikko vahvuuden alla.

Niitä jälkiä, joita jätit taaksesi,

en tulisi unohtamaan koskaan.

Samoja jälkiä yritin joka yö kävellä unissani 

                                                               uudestaan ja uudestaan.

                                                              Sitä tunnetta en tulisi koskaan unohtamaan,

                                                        kokemaan uudestaan.

                                                          Kävin silloin tunteideni huipulla,

                                                         hipomassa täydellisyyttä,

                                                          todellisuuden täydellisyyttä.

                                                           En pysty unohtamaan sitä,

                                                           vihdoin vain myönnän sen itselleni, kyynel silmäkulmassa.

                                                           Miksi jotain niin kaunista ja hyvää edes pitäisi unohtaa?

                                                         Miksei saisi elää hyvässä olossa ilman pakon tuskaa?

                                                     Onko pakko unohtaa jotain sellaista?

                                                       Ei, ei ole. Vihdoin sen tajuan.

                                                       Eläen omaa elämääni hymyillen,

                                                     läpi muistojen kyynelten,

                                                   tunnen olevani koossa.

                                                 En palasina riutumassa tuskasta,

                                                 jota itse yritti aiheuttaa itselleni pakosti.

"Elämä on helppoo silloin

kun on joku, josta pitää kii.

Ei tarvitse mennä nukkumaan

itkeäkseen itsensä unelmiin."

Jokainen täällä aikansa vaeltaa..

Argh, kauhea päänsärky.... Ensi viikolla alkaisi koeviikko, mutta torstaina ei (onneksi) ole koetta. No, eipä se mitään, kun perjantaina onkin englannin koe. Juuri se minulle vaikein aine pitää olla perjantaina, jolloin aikaisemmin ei ehdi lukea kuin koulun jälkeen kauhean läksymäärän jälkeen.
Ajattelin aloittaa tuohon englannin kokeeseen lukemisen tänä viikonloppuna, mutta saas nähdä tuleeko siitäkään mitään, kun sain vihdoinkin tämän koneen, ettei tarvitse iPhonen nettiä käyttää. Tämä kone on tullut juuri huollosta, eikä täällä ole siis yhtään mitään omia tiedostoja, joten omia kuvia jää tämä postaus vaille :/ Ja päänsärkykin iski... No mutta ei siitä sen enempää =)

Kjeh, huomenna estetunti. Pääse vihdoin viimein hyppäämään esteitä. Viimeksi taisin hypätä kesän rataestekurssilla. Saas nähdä kuinka hyvin (huonosti) menee. Viime viikolla Poni meni vasempaan laukkaan nätisti peräänannossa ilman alkujupinoita ja muutenkin meni hyvin. Teimme kolmen askeleen väistöjä pitkällä sivulla joko oikealle tai vasemmalla sekä hidasta harjoitusravia ja nopeaa kevennettyä ravia. Laukkailimme myös isoilla pääty-ympyröillä molempin suuntiin. Oli aivan taivaallista! On ihana huomata edistyvän jollakin ponilla niin paljon. Voi että minä rakastan sitä ponia!

Ensi-viikolla olisi kaverini napakoru-aika, kun se jouduttiin siirtämään torstaista tiistaihin, kun ei lävistäjä ollutkaan paikalla, vaan jossain muussa kaupungissa töissä. Lävistysliikkeen työntekijä oli myös jotenkin vahingoniloisen oloinen, ainakin äänensävystä ja naljailusta päätellen... Odotin kaverini kanssa tätä hetkeä sen kaksi viikkoa ja sitten, kun oli vihdoin viimein sen aika, niin eiköhän se jouduta perumaan. Menimme Arnoldsiin syömään kinuskidonitsit pettymykseen. Maistui muuten aivan taivaalliselta!

Perjantaina olisi muodin yö. Ostettavien ostosten lista on liian pitkä kukkarolleni... Ajattelin, että käyn äitini vaatekaapilla, jottei tarvitsisi ostaa ihan kaikkia tarvitsemiaan vaatteita, kun satumme olemaan samankokoisia ja äitini saattaa ostaa hienoja vaatteita, joita ei käytä lähes ollenkaan. Parempaan käyttöön ne pitäisi antaa, eli siis minulle! =) Tässä nyt vähän kuvia mitä pitäisi ostaa:

Chinot, h&m, 24,90€

TAI

Tregginsit, h&m 14,95€

29,95€ h&m  TAI ei uggimaiset syksy/talvi saappaat

5,95€ h&m

5,95€ h&m

Ja sitten pitäisi löytää pipo, sukkia, alushousuja, paitoja, korviksia, ym. 

Menen kaverilleni yötä muodin yöstä ja ajattelimme pitää leffamaratonin Bring it on-leffoilla ja tykittää Simssiä =D 

Nyt taidan kuitenkin mennä aloittamaan sen englannin opiskelun, ettei se jää viime tinkaan. Postauksia tulee jällee normaalisti, kun tämä kone saapui käyttööni.

Ne saa mut pysyy pystys....

Herätys, kouluun, takaisin mummille, ruuanteko, läksyt, nukkumaan. Tälläistä on nyt ollut tämän kuukauden ,vähän reilu, ajan. Perjantaisin tulen takaisin kotiin noin viiden aikoihin, jonka jälkeen en paljoakaan jaksa mitään tehdä. Istun kotona koneella tarkistamassa sähköpostit, wilman plus kaikki muut tärkeät nettisivut. Ja siinä se ilta meneekin.Viikkoisin elän iPhonen netillä, jolloin viitsin käydä vain fb:ssä, kun se tuppaa olemaan niin kamalan hidas.
Viikonloppuisin vahdin pikkuveljeäni, tapaan kavereita, siivoan, käyn  ratsastamassa, pakkaan tavarat seuraavaa viikkoa varten ja istun koneella sen minkä ehdin. Mutta silti viihdyn lukiossa erittäin hyvin, kiitos ihanien kavereiden!
Nämä viikot ovat menneet ihan älyttömän nopeasti, ja kohta on jo koeviikko. Seitsemän tunnin päivät eivät olekaan kauhean kuolemaa. Keskiviikkoisin kahdeksan tunnin päivä, meinaa koetella jo vähän hermojakin. Ja sen kyllä huomaa olemuksesta tunneilla. Tälläkin viikolla keskiviikkona nauroin kuviksen tunnilla ihan koko ajan ja ilman mitään hauskaa syytä. Katsoimme kaverini kanssa toisiamme ja purskahdimme nauruun. Oli siinä naurussa pidättelemistä, kun kuviksenopettaja tuli neuvomaan kädestä pitäen kahden pakopisteen käyttöä. Luoja, että oli vaikea pidätellä naurua. Seuraavalla tunnilla meinasikin sitten jo nukahtaa istualleen penkille. Ja seuraava tunti olikin taas ihan liikaa ylipirteyttä.

Olen niiin tykästynyt noihin Starbucksin kylmäkahveihin! Ne ovat aivan liian hyviä!

Mutta nyt en jaksa keskittyä sen enempää kouluun, vaan ajattelin omistaa tämän viikonlopun blogitekstin luomiseen. Jospa vaikka kertoisin kaikesta muusta kuin koulusta siis :)

Ratsastustunneilla olen nyt elokuusta lähtien ratsastanut pelkällä Ponilla, mikä onkin ollut taivaallista! Joka tunti opin jotain uutta, joka tunti saan Ponskan menemään edes vähän paremmin kuin edellisellä kerralla ja joka askellajia olen saanut hiottua itseni kannalta paremmaksi kuin ennen. Odotan sunnuntaisin jo heti tunnin jälkeen seuraavaa sunnuntaita, kun ratsastustunneilta jää niin hyvä fiilis. Kerrankin tuntee onnistuvan ja kehittyvän, onhan tässä jo työtä ehditty tehdä sen seitsemän vuotta.
Harmittaa vain, kun kukaan ei pääse kuvaamaan melkeinpä koskaan ratsastustuntejani, sillä olisi kiva saada tutkailla omaa kehitystä kuvien kautta. Tässä nyt pari kuvaa Ponista, ei kovin laadukkaita, kun iPhonella räpsittyjä.

Huomasin, että kesäkuviakin on päässyt koneelle asti kännykästäni, joten laitanpa niitäkin nyt tänne (ja edelleen laatu on iPhonen...)

Mä niin pidän tästä kuvasta, kun se on vielä meiän pihalla otettu alkukesästä!

 Padasjoelta

 Ohikulkumatkan lehmiä :D

Kiipeiltiin Suskun kanssa kalliokivelle, kiven alla oleva kallio jatkuu melkein saman verran kuin tuo kivi on korkea =)

Pamskupallero

Hihi, on tuol Kouvolas sinänsä ihan jees asuu, kun on saanut uusía kavereita ja pääsee harrastamaan erilaisia liikuntamuotoja. Olen käynyt uimassa kerran viikossa ja myöhemmin aloitan ihan uuden harrastuksen, jota olen pienestä asti halunnut harrastaa, mutta siitä sitten myöhemmin, kunhan ensimmäiset harjoitukset ovat olleet.
Olen myös käynyt ottamassa napakorun muutama viikko sitten. Sen ottaminen ei sattunut, mutta vähän aikaa sitten yläpallon repiminen kudosnesteen alta reiästä vähän kirpaisi. Koru on nyt hyvää vauhtia parantumassa eikä se kauhean kipeä ole.
Parin viikon päästä olisi Kouvolassa Muodin yö, johon olisi kaverin kanssa tarkoitus mennä ja sen jälkeen niille yöksi katsomaan leffoja ja pelaamaan Simssiä =D Tässä nyt ainakin suurin osa asioita, joita halusin jakaa, joten jos ensiviikonloppuna tekisin jonkun kivemman postauksen, siihen asti, Adios!