torstai 29. joulukuuta 2011

Uutta uuteen vuoteen

Korjailin tätä blogia ei niin "pikkutyttömäisen" näköiseksi. Banneri tulee kuitenkin vielä muokkautumaan, kunhan saan sitä tehtyä.  Koitan nyt vähän kuitenkin panostaa blogiini, ettei se aivan turha olisi :)

Mutta nyt lähden värjäämään hiuksiani uuteen kuosii uutta vuotta varten :)

 kuva we<3it

Vuosi 2011

IHMISSUHTEET:

1. Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana? Monia ihania <3

2. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt? Juups

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana? En...

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta? Kesällä olin kaverini Suskun kanssa Haavistolla Jipun ja Tapani Kansan keikalla, mutta jatkot olivat parhaimmat ja kesällä olin pikkuserkkuni kanssa lapsenvahtina sukulaisellamme ja viettimme aika leppoisan ja hauskan päivän :)

5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana? Juu, mutta ne on jo sovittu ne riidat



MINÄ:

1. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana?  Mielestäni joo
 
2. Oletko lihonu?  Joo, ehkä pari kiloo?

3. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana? Enhän mie yksin  niissä uskalla käydä :)

4. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana? Joo, rustokorviksen kesäkuussa ja napakorun elo- tai syyskuussa

5. Kuka oli paras uusi tuttavuus? Hmm, heitä on monia, mutta sanotaanko että Karpo ja Harri ;)

6. Piditkö uudenvuodenlupauksesi? Mä oon jo unohtanu sen lupauksen :D

7. Synnyttikö kukaan läheisesi? Ei, mut serkkupoika sai vauvan

8. Kuoliko kukaan läheisesi?  Kyllä, vaari :'(

9. Missä maissa kävit? Ihan vaa Suomessa olin

10. Mitä haluaisit vuodelta 2012 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2011? Kisata useemman kerran

11. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2011? Hah, näitä on monia, mutta 9.7

12. Vuoden suurin saavutuksesi?  Seuran koulukilpailuissa (jotka olivat ensimmäiset koulukilpailut) sain tulokseksi tasan 60,00%

13. ...ja suurin epäonnistuminen?  En nyt jaksa nitä puida....

14. Kärsitkö vammoista?  Joo, polvi vaivannut koko vuoden ja sitten peukalo murtui. Ja toki palovammoja oli vaikka kuinka monta

15. Mikä oli paras asia, jonka ostit?  Hmm, vaatteita :)

16. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?  Vaatteisiiin...

17. Mistä innostuit eniten?  Ratsastuskisoista

18. Vuoden 2011 ihmiset: Heitä on niiin monia

19. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi? Onnellisempi :)

20. Lihavampi vai laihempi?  Lihavampi

21. Rikkaampi vai köyhempi?  Rikkaampi

22. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?  Nähdä kavereiita

23. ...entä vähemmän? Jaa a

24. Miten vietit joulun?  Kotona perheen ja mummojen kanssa

25. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?  Tää on vaikee, en varmaan mitään, mutta ihan jotain pikkujuttuja ehkä

26. Rakastuitko vuonna 2011? Ihastuin :)

27. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?  Onneks vaa yks... kai :D

28. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?  Big Brother

29. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?  En :)

30. Mikä oli paras lukemasi kirja? hmm, en muista sen kirjan nimeä enää

31. ...entä musiikillinen löytö? Niitä on myös hirveön monta

32. Mitä halusit ja sait? Halusin rahaa, ja sitä sain, halusin lukioo, ja sinne pääsin

33. Mitä halusit, muttet saanut? Hmm, Jumpinia, mutta sen aika on kohta, kunhan rahat on saatu kokoon

34. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi? Oi, Gold Mountain <3

35. Mitä teit syntymäpäivänäsi? Vietin kavereiden kanssa meillä synttäreitäni, ja teimme kaikkea kivaa, illalla lähdimme vielä ajelemaan :)

36. Ketä kaipasit?  Paria kaveria

37. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi? Uusi koulu ja muutto




MUUTA:
 
1. Oletko joutunut tappeluun? En itse joutunut, sivusta katselin paria

2. Oletko tehnyt mitään luvatonta vuoden aikana? Olen :D

3. Oletko tehnyt jotain, mitä olet katunut kauan jälkeenpäin? En 
 

torstai 22. joulukuuta 2011

Arkistojen helmiä!


Kultani, Numminen <3 






Mussukkani Dumba <3 Seassa Milla ja Liinu










Katselin vanhoja kuvia, ja ajattelin, että laitan näitä parhaimpia muistoja tänne. Jätin toki kaikkeista karseimmat väliin, ettette kuole nauruun... Kuvat eivät ole aikajärjestyksessä ja näitä kuvia on kolmen vuoden ajalta. 

 EDELLINEN LATAUS EI ONNISTUNUT, JOTEN TOIVOTTAVASTI TÄMÄ NYT TOIMII

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Mä kuinka tänne päädyinkään, asuttamaan kylmää taloo

Oi vitsit, joulu kohta ja minä olen jo joulufiiliksissä! Olen siivonnut oman huoneeni lattiasta kattoon, alakerran siivosin tänään muiden sisarusteni kanssa, olen leiponut joulutorttuja, vaihtanut sisustusta jouluisempaan, käynyt jouluostoksilla ja tehnyt joulukortteja. Olen ihmetelyt itsekin suurta joulufiilistäni, kun sitä aikaisempina jouluina hirveämmin ole ollut, voinet kyllä johtua siitä, että olemme yleensä lähteneet jouluksi laivalle.

kuva Weheartit

Onneksi loma alkoi jo viime viikon perjantaina, tai no lauantaina, kun piti mennä joulukirkkoon puoleksi tunniksi. Kannatti herätä seitsemältä lähteäkseen 35 kilometrin päähän puoleksi tunniksi istumaan kirkkoon... Saipahan nähdä vielä kavereita ennen joululomaa :)

Tulisi vielä lunta ja pakkasta niin alkaisi oikea talvi...

kuva Weheartit


sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Joululahjatoiveeni

Jumpsuit, by Seppälä

Tossut by Seppälä

Tuossa nyt olisi ainoat "isommat" toivomukset, sillä en oikein tarvitse mitään, niin mitä suotta mitään krääsää pyytämään.

perjantai 18. marraskuuta 2011

Muistoja, muistoja, muistoja...

Tulin jo tänään tekemään toisen postauksen tälle viikolle, vaikkakin tämä päivä oli melkoisen raskas henkisesti. Ajattelin, että tekisin tässä lähiaikoina "erikoispostauksen" kosmetiikkatuotteistani, kunhan saan kuvattua loputkin mömmöni.

Nyt minulla ei ole oikein mitään tiettyä aihetta, mistä olisin kirjoittanut, mutta selailin blogiani hiukan taaksepäin löytääkseni sen listan, jossa oli tehty joka päivälle postausaihe. Lainasinkin sieltä yhtä aihetta, kun loppuun sitä en jaksanut silloin tehdä. Aiheeksi valitsin mieluisin syntymäpäiväni, kun siitä kuviakin on.

Mieluisimmat synttärini vietin tänä vuonna 16-vuotis-synttäreitäni Annin, Millan, Maisan ja Sinin kanssa. Saunoimme, kuuntelimme musiikkia, teimme kynnet toisillemme, söimme ja vietimme hauskaa. Illasta vielä kaksi muuta poikapuolista kaveriani tuli käymään kakulla ja niin saimme oikein kuningasidean lähteä jatkoille Kausalaan.
Ja eikun menoksi, Anni ja Sini lähti autokyydillä meiltä Kausalaan (matkaa n. 12km), minä ja Maisa näiden kahden pojan kyytiin mopoihin ja Milla polkupyöräili (todella reilu jako, eikö ;)  Siellä sitten tapahtuikin hassusti, niin, että kukakin luurasi missäkin, vaikka alkuperäinen suunnitelma oli olla yhdessä. Tämäkin tapahtui hiukan vahingossa, mutta eipä se maata kaatanut, kun kuitenkin löysimme toisemme sitten Abc:ltä
Näistä synttäreistäni voisin sanoa, että naurua oli sekä nämä olivat elämäni kivoimmat kaverisynttärit. Vieläkin näitä synttäreitä muistellessa tulee niiiin hyvä fiilis!


tiistai 15. marraskuuta 2011

Pala palaselta alkaa muakin helpottaa...

Nyt voin ihan rehellisesti kertoa, että intoni postailuun katosi kuin tuhka tuuleen, elämäntilanteeni takia. Vaarini nimittäin nukkui levollisesti pois pari viikkoa sitten. En viitsi sen tarkemmin alkaa siitä selostamaan, kun ei siitä tule muuta kuin itkua ja hammasten kiristystä. Koulussa kävin kyllä, mutta siihen se into menikin, nimittäin kouluuun jaksoin mennä ja tulla pois. Oikeastaan mitään muuta en jaksanut tehdäkkään. Nyt alkaa pikkuhiljaa helpottaa, että jaksaa opiskeluunkin panostaa, kun on koeviikkokin edessä.

Koulussa olen viihtynyt hyvin kahden hyvän ystäväni ansoista. Nauranut olen vatsalihakset kipeinä, ilmeillyt naamani kieroksi kuin korkkiruuvin ja antanut kauniin runollisen puoleni villiintyä, tai no, siitä kauniista en mitään puhuisi, runoudesta ennemmin. Hyppytunneilla olemme usein menneet katselemaan kauppohin kaikkia niitä joulutuotteita, mitä niihin on ilmestynyt, sekä olleet hieman lapsia, ja kierrelleet leluosastoja niin Anttilassa kuin Prismassa :')





On varmaan kaupan tädeillä ollut hauskaa, kun olemme huudelleet kaupassa toisillemme hyllyjen välistä; "HEEI APINAAT, TÄÄ TEIÄN ON PAKKO NÄHÄ" -tyylillä. Olemme me päässeet myös jonkun venäläisen videoonkin, kun hän kuvasi lapsiaan suomalaisessa lelukaupassa ja siinä samalla meitäkin. Ei toki hävetä, kun leikimme  juuri lasten erilaisilla soittimilla... Kyllä, olemme lukiossa, mutta meitä vähän lapsettaa....

Shoppaillutkin olen, mutta en muista enää hirveämmin mikä on uutta ja mikä vanhaa, kun niitäkin vaatteita ja koruja on tullut käytettyä jo aika paljon. Tässä kuitenkin eilisen ostokset, sekä nuo korvikset, jotka ostin viime lauantaina kauppakeskus Karisman hm:stä.



Jos tämä nyt riittäisi tältä erää, niin voisin tehdä tällä viikolla vielä toisenkin postauksen, jotta aihetta riittäisi.
Näkemisiin!

lauantai 12. marraskuuta 2011

Minulla ei ole kovin hyvä olla, sen vain haluan kertoa

Niin monta sanaa minulla olisi vielä ollut sanottavana, 
useita tekoja, joita olisin kanssasi halunnut kokea.
 Lähdit kuitenkin niin nopeasti,
 etten ehtinyt hyvästellä, 
sillä uskoin sinun tulevan vielä kotiin.
 Silti tahdon, että tiedät, kuinka paljon sinua rakastin
 ja kuinka paljon kaipaan sinua takaisin, 
matkaltasi päättymättömältä. :'(

Vaari</3 :'(

perjantai 28. lokakuuta 2011

Hyvyydel ei saavuta kunniaa


Mikä postaustauko taas! Ei yhtään hyvä... Pitäis varmaankin ottaa itseäni niskasta kiinni ja lopettaa laiskottelu kokonaan.
Syyslomankin aikana olen vain imuroinut alakerran talostamme ja pyyhkinyt pölyt. Siinä on saavutukseni tältä syyslomalta. Toisaalta, miksi syyslomalla pitäisi mitään raatamista tehdä? Kerrankin saa vain nauttia ja olla kotona.
Okei, olenhan minä ollut viime lauantaina suskulla yötä, maanantaista keskiviikkoon pikkuserkullani yötä ja eilisen päivän melkein kokonaan äitini ja pikkuveikkani kanssa liikkellä. Ja sitä pirun mopoakin olen saanut työnnellä torstaina, kun se jätti tielle.. Ainoa lohtu siinä on, että jouduin työntämään _vain_ 3,5 km enkä sentäs kuutta kilometriä.

Kai mussa on liikaa tunnetta,
Nykymaas sitä ei juurikaan tunneta,
Eikä tunteita punnita,
Ja hyvyydel ei saavuta kunniaa.
Sun pitää repii kaikki mitä saat mitä vaan,
Ja kaikki otetaan mitä jaat, mitä jaat.
Ja mitä jää käteen, sen hölmöstä ilmeestä naamassa näkee.

tiistai 18. lokakuuta 2011

Oisin luullu, että elämä opetti ja ei kielsi...


Oooh, oon niin rakastunut tähän biisiin! Kuuntelen tätä nykyään joka päivä vähintään kaksi kertaa. Oon nykyään alkanut kuunnella myös muita Jujun biisejä. Poiminkin Jujun Elämä opetti -kappaleesta loistavat sanat:

Mä en jaksa sitä enää,
ja mikä parasta mun ei tarvii sitä enää.
Ja miks mun tarviis, mä voin valita toisin
en jaksa enää valittaa, vaikka valittaa voisin.
En aio enää alittaa rimaa, vaik alittaa voisin.
Elämä opetti en tekis mitään nyt toisin.


Mä teen kaiken nyt uusiks,
mut en samal taval ku ennen
turhat asiat jäi ja meni mennen.
Oon paljon vahvempi,
tunnen ja tiedän sen sisäl.
Mikään ei mua hallitse kunnes mä kiellän sen itse



Älä tarjoo mulle mitää, mä en sitä halua,
tajuut ku annat elämäs sormien välist valua.
Haluun elää, en muuta pyydä enää,
kun sä löydät syyn elää, ni sit on syytä elää.



Nämä sanat nimittäin kertovat niin hyvin nykyisestä elämäntilanteestani. Vihdoinki olen päässyt ärsyyntymiseni äärirajalle ja päätin, etteivät minua enään ketkään toiset osapuolet häiritse. Olen kestänyt yli vuoden erästä ihmistä, jota en vain voi sietää silmissäni ihmisenä (hänen tekoihinsa johtuen). Hän ei ole jättänyt minua rauhaan kuukaudeksikaan vaan on aina keksinyt jotain ärsyttävää pääni menoksi. Päätin, että nyt on senkin paskan aika loppua.


Mutta kovin ehkä vähän mukavempiin aiheisiin. Tänään oli englannin uusintakoe, sillä en päässyt läpi ensimmäistä koetta :') Onneksi nämä uusintakokeet on keksitty.


En ole pitkään aikaan päivitellytkään ratsastuksestani, joten kerron tähän lyhyen yhteenvedon. Olen ratsasatanut jokaisella koulutunnilla Ponilla (paras!) ja hypännyt olen kerran Wallulla ja kerran Microlla. Koulutunnit ovat menneet loistavasti mielestäni, sillä olen laittanut itselleni pieniä tavoitteita, joita olen joka tunnilla saavuttanut kovalla työllä. 
Estepuolella taas hyppäsin Wallulla diagonaalille asetettuja kolmea estettä iha hyvin, ja viimeisen kierroksen aikana hyppäsimme tuon kolmen esteen sarjan viimeisen osan 80cm:nä.
  Microlla hypätessäni meillä oli seitsemän esteen rata, joka pilkottiin ensin hypättäviin osiin ja lopuksi hyppäsimme koko radan 30-40cm:nä, 50-60cm ja minä sain hypätä vielä 70-80cm:nä. Luoja, kuinka lentelin taivaissa radan jälkeen, vaikka yhdelle samalle esteelle tuli kaksi kieltoa (ensin jalustimen lähdettyä, kun käänsin hevosen pois ja toisen kerran, kun en ohjannut Microa tarpeeksi hyvin sille esteelle). Rataa oli ihana hypätä kerrankin hyvällä hevosella, joka oikeasti hyppää ja menee radan estehevosena eikä vain vähän vaivaudu nostamaan jalkaa ja vähän vaivaudu löntystelemään laukkaa. Jäi kyllä hyvät fiilikset tunnin jälkeen :)



sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Voitko kävellä vähän sivummalla, ettei tarvis kävellä sun askelia uudestaan?

Öisen taivaan alla,
jonne sytytettiin tähdet rakkaudella valtavalla.
Kynttilät liekillään leikkivät,
niin kuin sydän tunteillaan..
Väsyneenä kerta toisensa jälkeen,
menee hän palasiaan poimimaan...

Kai se ois pakko unohtaa menneet ja jatkaa eteenpäin, mutta se on niin kamalan vaikeeta.. Niin monet paikat, joissa on oltu aiemmin, tuo vanhat muistot mieleen, ja niitä paikkoja on kauheen vaikee välttää nykyään. Ei se ole näköjään kovin helppoa unohtaa jotakin sellaista, joka sai sydämestä oman paikan.


tiistai 27. syyskuuta 2011

Jossain muualla, siellä missä ei ole tarkoitus olla.

Apua, miksi minä olen koneella, vaikka tarkoitus olisi lukea biologian kokeisiin, jotka on huomenna? Ja arvatenkin, en ole lukenut yhtään...

Kuviakin olisi mielettömästi, jos vain kuvaisin, mutta tämä postaus jäänee tähän ja tuohon kivaan avaimenperään, jonka ostin.

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Sooo cute owl!

Oli aika muksa päivä tänään. Pääsimme jo kolmelta, kun musiikinopettajamme halusi päästää meidät lukemaan koeviikkoa varten kokeisiin ( muuten olisi ollut puoli neljään koulua). Koulusta menin kaverini kanssa etsimään hiusväriä Anttilaan ja viettämään vähän aikaa ennen kaverini napakoru-aikaa. Kävelimme molemmat hermostuksissamme hyllyjen välejä, sillä meitä jännitti ihan hirveästi. Okei, ei hirveästi, mutta vähän. Jopa minua jännitti kaverini puolesta, vaikka olen ottanut napakorun jo aikoja sitten.
Anttilasta päästyämme menimme Heaven&Hell :iin, jossa odottelimme vähän aikaa, ennen napakorun laittoa. En saanut pitää kaveriani kädestä kiinni, koska muuten olisimme vain nauraneet koko ajan, eikä saanut liikkua yhtään. Lopuksi katsoin seinällä olevan peilin kautta, kun lävistäjä pisti neulan kaverini navan läpi. Odotin koko ajan, että hän olisi sanonut jotain, mutta eipäs vaan sanonut! Nyt sitten meillä molemmilla killii hienot blingit navoissamme =)

Menimme vielä vähän shoppailemaan, kaverini osti tekokynnet, itse ostin tekoripset Seppälästä. Menimme etsimään vielä kenkiä H&m:stä, mutta kuinkas kävikään, sieltä tarttui molempien mukaan Hello Kitty aamutossut.. Emme vain voineet jättää niitä sinne hyllyyn....


Lopuksi kävin vielä Seppälässä, josta löysinkin ihanat saappaat talveksi.

Eilen kävin uimassa hallilla ennen, kun siskoni tuli omiin harjoituksiinsa urheiluhallille. Hän toi minulle Italian matkansa tuliaisen. Voi että rakastuin aivan täysin hänen antamiinsa pöllö-korviksiin! Ne ovat ihan ylisöpöt!

tiistai 20. syyskuuta 2011

I miss you too much...


Monet päivät koitin unohtaa. 
Monet yöt itkin unissani perääsi.
Yritin aina uudelleen,
sorruin kuitenkin joka kerta kyyneliin.
En vain pystynyt siihen.
Sydämeni ei tahtonut unohtaa niin kauniita sanoja,
niin hyviä tekoja.
Halusin olla vahva ja päästä yli.
Kuitenkin tuntui, että menin silloin jyrkästi ali.
Mikä voima saisi minut kävelemään eteenpäin,
ilman kyyneliä, ilman kaipuuta?
Kipua, jota tunsin yritäessäni unohtaa.
Olin heikko vahvuuden alla.
Niitä jälkiä, joita jätit taaksesi,
en tulisi unohtamaan koskaan.
Samoja jälkiä yritin joka yö kävellä unissani 
                                                               uudestaan ja uudestaan.
                                                              Sitä tunnetta en tulisi koskaan unohtamaan,
                                                        kokemaan uudestaan.
                                                          Kävin silloin tunteideni huipulla,
                                                         hipomassa täydellisyyttä,
                                                          todellisuuden täydellisyyttä.
                                                           En pysty unohtamaan sitä,
                                                           vihdoin vain myönnän sen itselleni, kyynel silmäkulmassa.
                                                           Miksi jotain niin kaunista ja hyvää edes pitäisi unohtaa?
                                                         Miksei saisi elää hyvässä olossa ilman pakon tuskaa?
                                                     Onko pakko unohtaa jotain sellaista?
                                                       Ei, ei ole. Vihdoin sen tajuan.
                                                       Eläen omaa elämääni hymyillen,
                                                     läpi muistojen kyynelten,
                                                   tunnen olevani koossa.
                                                 En palasina riutumassa tuskasta,
                                                 jota itse yritti aiheuttaa itselleni pakosti.

"Elämä on helppoo silloin
kun on joku, josta pitää kii.
Ei tarvitse mennä nukkumaan
itkeäkseen itsensä unelmiin."

lauantai 17. syyskuuta 2011

Jokainen täällä aikansa vaeltaa..

Argh, kauhea päänsärky.... Ensi viikolla alkaisi koeviikko, mutta torstaina ei (onneksi) ole koetta. No, eipä se mitään, kun perjantaina onkin englannin koe. Juuri se minulle vaikein aine pitää olla perjantaina, jolloin aikaisemmin ei ehdi lukea kuin koulun jälkeen kauhean läksymäärän jälkeen.
Ajattelin aloittaa tuohon englannin kokeeseen lukemisen tänä viikonloppuna, mutta saas nähdä tuleeko siitäkään mitään, kun sain vihdoinkin tämän koneen, ettei tarvitse iPhonen nettiä käyttää. Tämä kone on tullut juuri huollosta, eikä täällä ole siis yhtään mitään omia tiedostoja, joten omia kuvia jää tämä postaus vaille :/ Ja päänsärkykin iski... No mutta ei siitä sen enempää =)

Kjeh, huomenna estetunti. Pääse vihdoin viimein hyppäämään esteitä. Viimeksi taisin hypätä kesän rataestekurssilla. Saas nähdä kuinka hyvin (huonosti) menee. Viime viikolla Poni meni vasempaan laukkaan nätisti peräänannossa ilman alkujupinoita ja muutenkin meni hyvin. Teimme kolmen askeleen väistöjä pitkällä sivulla joko oikealle tai vasemmalla sekä hidasta harjoitusravia ja nopeaa kevennettyä ravia. Laukkailimme myös isoilla pääty-ympyröillä molempin suuntiin. Oli aivan taivaallista! On ihana huomata edistyvän jollakin ponilla niin paljon. Voi että minä rakastan sitä ponia!

Ensi-viikolla olisi kaverini napakoru-aika, kun se jouduttiin siirtämään torstaista tiistaihin, kun ei lävistäjä ollutkaan paikalla, vaan jossain muussa kaupungissa töissä. Lävistysliikkeen työntekijä oli myös jotenkin vahingoniloisen oloinen, ainakin äänensävystä ja naljailusta päätellen... Odotin kaverini kanssa tätä hetkeä sen kaksi viikkoa ja sitten, kun oli vihdoin viimein sen aika, niin eiköhän se jouduta perumaan. Menimme Arnoldsiin syömään kinuskidonitsit pettymykseen. Maistui muuten aivan taivaalliselta!



Perjantaina olisi muodin yö. Ostettavien ostosten lista on liian pitkä kukkarolleni... Ajattelin, että käyn äitini vaatekaapilla, jottei tarvitsisi ostaa ihan kaikkia tarvitsemiaan vaatteita, kun satumme olemaan samankokoisia ja äitini saattaa ostaa hienoja vaatteita, joita ei käytä lähes ollenkaan. Parempaan käyttöön ne pitäisi antaa, eli siis minulle! =) Tässä nyt vähän kuvia mitä pitäisi ostaa:

Chinot, h&m, 24,90€

TAI

Tregginsit, h&m 14,95€

29,95€ h&m  TAI ei uggimaiset syksy/talvi saappaat

5,95€ h&m

5,95€ h&m

Ja sitten pitäisi löytää pipo, sukkia, alushousuja, paitoja, korviksia, ym. 
Menen kaverilleni yötä muodin yöstä ja ajattelimme pitää leffamaratonin Bring it on-leffoilla ja tykittää Simssiä =D 
Nyt taidan kuitenkin mennä aloittamaan sen englannin opiskelun, ettei se jää viime tinkaan. Postauksia tulee jällee normaalisti, kun tämä kone saapui käyttööni.